Muotikuvaus miljöössä

Kaikki hyvä lähestyy loppuaan, ja niin tapahtuu Hyvinkään taidekoulun valokuvalinjammekin kanssa. Viimeinen kuvaus oli muotokuvaus miljöössä (ensimmäiseen muotikuvaussessioon Koneen tiloissa en sairastumiseni takia päässytkään).

Ilta oli valoisa ja lämmin eli kuvaus onnistui sen suhteen hyvin. Jälkeenpäin omia kuvia arvioiden, haasteita oli sekä tarkennuksen että valotuksen kanssa. Tarkennuksessa käytin pistetarkennusta, mutta syystä tai toisesta moni kuva ei ollut tarkka niin kuin olisi pitänyt. Osa kuvia oli puolestaan alivalottunut, ehkä sen takia, että kuvissa oli myös huippukirkkaita kohtia. Valotusta sai toki muokattua raw-kuvia säätämällä.

Mallit Nelly ja Elina toimivat hienosti, aika lailla itse itseäänkin ohjaten. Vaatteet olivat lainassa Finenzzasta. Kiitoksia sekä Jyrkille tästä kuvausmahdollisuudesta, malleille kärsivällisestä asenteesta ja koko muulle porukalle toinen toistemme auttamisesta esim. heijastimien kanssa.

Ehdokkaita digitaaliseen valokuvakehykseen

Etsiskelin ehdokkaitani 15 " digitaaliseen valokuvakehykseen. Täytyy todeta ja tunnustaa, etteivät kuvat olekaan niin hyvässä järjestyksessä kuin toivoisi. Eli tässä koulun alkupuolelta (lokakuussa) ottamiani kuvia. Lisää on tulossa, kunhan löydän kuvat. Kuvat on cropattu valmiiksi kuvakehyksen mukaiseen resoluutioon 1024*768 pikseliä. Kuvatekstejä kirjoitellaan, jos on tarve.

Kuvaustehtävän toteutus varmistumassa

Sain tänään luvan käydä kuvaamassa vanhan pappilan kappelia eli viime viikolla ideoitu kuvaus voidaan ainakin tämän osalta toteuttaa. Selvitän käytännön järjestelyjä heti alkuviikosta.

Suomi nyt / Raamattu nyt

Lopputyön aiheeksi tarjottiin meille ensin Raamattu nyt -teemaa. Vaihtoehdoksi tuli sitten Suomi nyt.

Olin jo ehtinyt sitoutua yrittämään tuota Raamattu nyt -teemaa, vaikka vaikealta se tuntui jo silloin. Jos haluaisi jotain puhuttelevaa, niin silloin voisi tarttua joihinkin kiistanalaisiin Raamatun tulkintoihin, joita välttämättä ei kansankirkkomekaan jaa, vaan jotka ovat joiden konservatiivikristittyjen omia tulkintoja.

Näin saisi huomioarviota todennäköisesti helpommin, kuin mitä itse haluaisin ainakin yrittää. Raamattu nyt -teema johdattaa helposti miettimään jotain Raamatun ajassa muuttunutta sisältöä tai tulkintaa. Se on eräs tapa lähestyä asiaa, mutta minä haluaisin korostaa enemminkin sitä näkemystä, että Raamatun perusviesti on säilynyt kaikki nämä vuodet, vuosisadat ja nyt jo pari vuosituhatta samana.

Visualisoinnin osalta tilanne on aika lailla auki, mutta eräs vaihtoehto voisi olla Nurmijärven seurakunnan vanhan pappilan rukoushuoneen käyttäminen. Rukoushuone on avara ja siellä on kaunis alttariristi. Kuvaus voisi olla vaikka niin, että ihmiset olisivat kääntyneinä ristiä kohden ja kuvaus tulisi joko takaa tai sivusta. Tässä ottaisin vastaan mielläni ehdotuksia toteutustavasta.

Ohessa nyt lähinnä tilan hahmottamiseksi muutama siellä viime torstaina ottamani kuva. Haeskelin sopivaa, en välttämättä oikeaa valkotasapainoa, jätin nämä kuvat tarkoituksella tällaisiksi - useimmat hieman liian lämminsävyisiksi.

Terapeuttinen valokuva

Edellisestä blogipäivityksestä oli jo sen verran aikaa, että ensin piti palauttaa mieleen se, miten blogia ylipäätään päivitetään. No tämä kertoo tietysti jo jotain, mutta aina ei voi valita mitä tiettynä ajanjaksona tapahtuu. Tästä voi päätellä vaikka sen, että teema tuli minullekin ihan sopivaan aikaan.


Terapeuttisen kuvausteeman osalta mietin jonkun aikaa, minkä teeman valitsisin kuvauksen aihealueeksi. Itse olen asunut käytännössä koko elämäni Uudellamaalla, ja uusmaalaiseen tapaan ajattelen välillä, etten ole mistään kotoisin. Tietysti juuret ovat jostain, jos ei vahvana omasta elämästä niin sitten vanhempien. Puoliksi karjalaisena olisin voinut ottaa äitini syntymäseudun Suistamon. Vaikken ole siellä käynytkään kuin kaksi kertaa ja ne kummatkin yli nelikymppisenä, niin Karjalan vaikutus on vahva. Käytännön syistä en kuitenkaan ottanut tätä, teema ei olisi valmistunut edes tässä ajassa.


Uusmaalaisen/hämäläisen puoliskoni osalta ei herännyt sen suurempia tunteita eli sieltä ei löytynyt sellaista teemaa joka olisi säväyttänyt. Sitten mietin omaa lapsuudenkotiani Helsingin Vartiokylässä, jossa asuimme niin, että ehdin käydä Vartiokylän kansakoulussa kaksi ensimmäistä luokkaa ennen muuttoamme Vuosaareen. Tuo omakotitalo on muistissani iso kivirapattu talo isolla osin jyrkälläkin rinnetontilla. Mukavuuksia ei tainnut olla muuta kuin sähkö, mutta talo on muistissani hieno - ja en voi kuin ihmetellä alle 10-vuotiaan ajatuksia siitä, että kerrostaloon muuttaminen oli hieno asia, pitkään olen ajatellut aivan toisin ja nytkin muuttaisin mielelläni tuohon kunnostettuun omakotitaloon, jos se olisi sekä myynnissä, hinnaltaan saatavissa että tontiltaan yhtä suuri kuin ennen. Mikään edellytyksistä ei taida kuitenkaan toteutua.


Olen asunut Nurmijärvellä nyt noin 27 vuotta ja yksi paikka nousee yli muiden ja siellä olemisella on ollut monenlaista hyvää vaikutusta ehkä joskus jopa terapeuttista.


Pitkän johdannon jälkeen lähestyn asiaa. Kyse on paikasta, jota olen eri yhteyksissä ottanut esille eräänä Nurmijärvellä asumisen parhaista puolista. Paikka on Suomen suurin lähde, jonka vettä en ole muistaakseni juonut, mutta jossa olen uinut lukuisia kertoja niin kesän kuumien väentungoksessa kuin alkusyksyn joskus tuulisinakin iltoina usein yksin tai korkeintaan muutaman muun uimarin ollessa paikalla.


Sääksjärvi eli nurmijärveläisten arkikielessä Sääksi on yksi Etelä-Suomen  parhaista uimajärvistä. Rantoja on useita - tunnetuin on useamman sadan metrin pituinen hiekkaranta, jossa parhaina päivinä käy tuhansia ihmisiä. Löytyy myös rauhallisempia rantoja. Yhteistä on kuitenkin hiekkapohja ja kristallinkirkas vesi. Mitään vastaavaa en usko löytyvän alle 50 km säteellä Helsingistä.


Sääksi merkitsee minulle sekä äärimmäistä sosiaalisuutta että yksinolemisen mahdollisuutta. Parhaan tunnelman saavutan vedessä uidessani - pelkkä auringonotto ei ole minun juttuni. Olen jo vuosia toiminut niin, että käytän uimalaseja, joihin kiinnitän snorkkelin ja lähden sitten uimaan pidempää matkaa niin, että pidän pään lähes koko ajan vedessä. Tunnelma on upea, vaikka olisi paljonkin ihmisiä rannalla aurinkoa ottamassa ja osa uimassakin niin usean sadan metrin pituisessa rannassa on hyvää tilaa uida, erityisesti jos menee vähän syvemmälle. Sitten kun ei jaksa enää uida, voi pitää pientä taukoa kellumalla edelleen pää vedessä. Tunne on vähän kuin kelluisi jossain painottomassa tilassa. Tämä juuri tuon snorkkelin ansiosta. Jos vesi olisi suolaista, kelluminen olisi tietysti helpompaa, mutta ei ehkä muuten niin mukavaa.


Sääksin rannalla on useammalla yhteisöllä rantapaikka, ja minäkin olen viettänyt aikaa Nurmijärven seurakunnan leirikeskuksessa - erityisesti Alfa-kurssien leirien yhteydessä.


Sitten vielä muutama Wikipedian tieto tästä järvestä. Sääksjärvi on noin 260 hehtaarin järvi, joka sijaitsee Nurmijärven ja Hyvinkään rajalla Salpausselän harjanteella olevassa harjukuopassa. Sääksjärvi on laskuojaton pohjavesijärvi, ja sen vesi vaihtuu maaperän kautta. Järvi on syvyyssuhteiltaan laakea: suurin osa pohjan pinta-alasta on neljä metriä syvyyskäyrän sisäpuolella. Järven syvin kohta on noin kahdeksan metrin syvyydessä. Sääksjärven vesi on suhteellisen puhdasta, ja järvessä on hyvä happitilanne, koska vesi sisältää vain vähän happea kuluttavia aineksia. Järven pH on 6–7.  Nurmijärven Sääksjärvi on Suomen suurin lähde ja Etelä-Suomen kirkasvetisin järvi.


Ja sitten kuviin, joita laitan lähipäivinä lisää.

Täydennän kuvia vielä muutamalla viime päivinä ottamillani talvikuvilla.


Parhaat kuvat Sääksistä löytyvät kuitenkin muilta kuin minulta, esim. netistä.


http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/matkailu/aktiviteetit


http://commons.wikimedia.org/wiki/File:S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi_(Nurmij%C3%A4rvi)_from_the_air.jpg

Tuotekuvausta - metalli

Tässä aluksi ensin koulussa otetut pari kuvaa ensin veitsestä ja sitten haarukasta ja lopuksi kotona otettu kuva sormuksesta. Veitsi ja haarukka otettiin Hongkong tuotekuvaus-teltassa ja sormus kuva lasipöydän päällä. Sormuskuvan vasenta alareunaa olisi voinut korjata, mutta aika ei taaskaan riittänyt. Sormuskuva otettu 50 mm kiinteällä objektiivilla kiinnitettynä 1,5 kertaiseen telekonvertteriin aukon ollessa 6,3 valotusajan 1/40 sek ja ISO 160. Lopullinen kuva alle 1/10-osa alkuperäisestä kuva-alasta.

Ja sitten vielä kuva tuotekuvauksesta koululla. Jari kuvaa ja selostaa, innokkaina kuuntelijoina Eva, Riitta ja Irja.

Tuotekuvausta - lasi

Tässä kokeiltiin niin edullista settiä kuin mitä itse keksin, kuitenkin niin, ettei täytynyt askarrella käytännössä mitään. Kaikki tarpeellinen IKEAsta alle 20 eurolla. Alimmaksi kirkas läpikuultava kannellinen muovinen vaatelaatikko (,johon sai yhden hehkulampun valaisemaan tuotetta alhaalta). Sitten Skubb vaalea polyester vaatelaatikko (31*33*34 cm), jonka taakse pari 20 W energiansäästölamppua. Ainoa, mikä oli ennestään oli Hongkong setin vaalea kangas, jonka laitoin laatikon sisään.

Valotusaika jäi aika lailla pitkäksi eli 0,6 sekunttia, aukko 13 ja ISO 125. Haeskelin sopivaa syvyysterävyyttä, melko lähelle pääsin omasta mielestäni mutten ehkä ihan maaliin. Toinen asia, mikä oli vaikeaa, oli se, että mariskooli jäi hieman kaltevan pinnan päälle, enkä meinannut millään saada kuvaa täysin suoraan (eikä se taida olla sitä vieläkään, mutten osaa sitä suoristaakaan). Jalan heijastuksistakin olisi hyvä ollut päästä eroon, mutta aika ei tällä kertaa riittänyt. Jos olisin kuvannut alempaa, heijastukset olisivat vähentyneet ja ehkä poistuneetkin, mutta jo nyt tuli kuvattua hieman liian alhaalta, joka näkyy siinä, ettei yläreuna muodosta sellaista kaunista ellipsiä, mikä olisi mahdollista.

Jatkoa seuraa, mutta tässä aloitus.